Suomen Kuvalehden päätoimittaja Matti Kalliokoski antaa päiväksi paikkansa 18-vuotiaalle Reeta Haapalalle
Suomen Kuvalehti on mukana Plan Internationalin kansainvälisessä GirlsTakeover-tempauksessa, jossa tytöt valtaavat poliittisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten johtajien paikkoja.
Miten media voi edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Tätä kysymystä selvittää 18-vuotias lukiolainen Reeta Haapala Kirkkonummelta. Haapala valtaa torstaina 6.3. Suomen Kuvalehden päätoimittajan Matti Kalliokosken paikan osana Planin GirlsTakeover-tempausta.
Lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin symbolinen GirlsTakeover-tempaus kiinnittää maailman huomion rakenteellisiin epäkohtiin, jotka estävät tasa-arvon toteutumisen ja tyttöjen mahdollisuuden hyödyntää koko potentiaalinsa.
Suomessa GirlsTakeover järjestetään tänä vuonna kahdeksatta kertaa. Maailmanlaajuisesti tytöt ja nuoret naiset ovat vallanneet jo tuhansien johtajien paikat yhteensä 70 maassa vuoden 2016 jälkeen.
GirlsTakeoverin teemana on tytöt ja tasa-arvo yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja yritysmaailmassa. Tyttöjen ja naisten oikeudet ovat nyt laajasti uhattuina eri puolilla maailmaa. Vaikka Suomi on historiallisesti ollut tasa-arvon edelläkävijä, sukupuolten tasa-arvo ei vielä toteudu edes Suomessa.
”Kriisit ja konfliktit sekä tasa-arvoa vastustavien konservatiivisten ryhmien vahvistuminen heikentävät jo saavutettua edistystä sukupuolten tasa-arvossa. Siksi juuri nyt on entistäkin tärkeämpää, että emme anna periksi vaan varmistamme, että tytöt saavat äänensä kuuluviin ja voivat päättää omasta elämästään”, Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen sanoo.
GirlsTakeoverissa tytöt pääsevät aidosti ja merkityksellisesti vaikuttamaan päivän aikana tehtäviin päätöksiin ja tuomaan esiin omia näkemyksiään. He ovat valmistautuneet tehtäväänsä useita kuukausia ennen varsinaista valtauspäivää.
Tytöt osallistuvat aidosti päätöksentekoon
Haapala korostaa, että medialla on valtaa valita aiheensa ja näkökulmansa, ja siksi sillä on painoarvoa, kuka aiheista puhuu.
“Suomen Kuvalehdessä haluaisinkin vaikuttaa siihen, kuinka tätä median valta-asemaa käytetään, ja millaisille asioille annetaan tilaa keskustelusta. Haluan avata keskustelua tyttöjen oikeuksien edistämisestä osana yhdenvertaisempaa ja monimuotoisempaa mediaa. Uskon, että Suomen Kuvalehti on inspiroiva ympäristö, jossa vaikuttaa”, Haapala sanoo.
Päätoimittaja Kalliokosken mielestä tasa-arvon toteutuminen vaatii yhä työtä ja siksi Suomen Kuvalehden on tärkeää olla mukana GirlsTakeover-tempauksessa.
Kalliokoski muistuttaa, että media-ala on perinteisesti ollut työpaikkana tasa-arvoinen, eikä toimittajan ammatti ole miesammatti tai naisammatti. Lehtien ja lehtitalojen johtoportaaseen muutos on tullut hitaammin, mutta sielläkin on Kalliokosken mukaan menty tasa-arvossa eteenpäin. Suomen Kuvalehden lukijoissa on yhtä paljon naisia ja miehiä.
“Tiedon välittäminen ja keskustelun edistäminen ovat tasa-arvoisen yhteiskunnan edellytyksiä. Tasa-arvoajattelu on siis sisäänrakennettu meidän tehtäväämme. Joudumme kuitenkin koko ajan pohtimaan,
onko maailmasta esittämämme kuva kokonainen. Kun käsittelemme politiikkaa tai maailman tapahtumia, kasvot ovat usein miehiset. Esimerkiksi kulttuurijournalismissa kuva on jo paljon tasapainoisempi”, Kalliokoski sanoo.