Haastattelussa päätoimittaja: Matti Kalliokoski – ”Sisällön suhteen olemme jatkossakin Suomen kunnianhimoisin toimitus.”

Suomen Kuvalehden korkea laatu näkyy poikkeuksellisen vahvassa lukijasuhteessa ja ennätyksellisen pitkissä lukuajoissa. ”Tämä kertoo jotain hyvin olennaista lehdestämme”, päätoimittaja Matti Kalliokoski sanoo.

Suomen Kuvalehti on ajankohtainen ja puolueeton aikakausmedia, jonka palkitut toimittajat taustoittavat kotimaan sekä maailman tapahtumia oivaltavasti ja näkemyksellisesti. Suomen Kuvalehden keskimääräinen lukuaika on ennätyksellisen pitkä – 69 minuuttia. Vahvan lukijasuhteen kehitys näkyy myös digikanavissa, joiden sisällöissä viihdytään pitkään.

”Tämä kertoo jotain hyvin olennaista Suomen Kuvalehdestä. Ihmiset haluavat maksaa lehden sisällöistä ja käyttää niihin myös kallisarvoista aikaansa”, Suomen Kuvalehden päätoimittaja Matti Kalliokoski kertoo.

Sisällön suhteen Suomen kunnianhimoisin toimitus

Uskottavuus ja lukijoiden odotus sisällön korkeasta laadusta on rakennettu vuosikymmenten aikana. Lehti on tunnettu visuaalisuudestaan ja näyttävistä kuvistaan. Ammattitaitoiset toimittajat pohtivat aiheiden sekä näkökulmien valintaa huolella. Kirjoittamiselle varataan riittävästi aikaa ja tekstiä käsitellään ryhmätyönä, tarkkaa eettistä koodistoa noudattaen. Yksi toimittajien tehtävistä on selvittää, miten valtaa ja yhteisiä rahoja käytetään.

”Se oli hetki, jolloin tiedotustilaisuuksien tiiviin raportoinnin jälkeen journalismi teki paluun koronavirusuutisiin.”

”Seuratessani keskellä päätoimittajan valintaprosessia lehteä vielä ulkopuolisena, Suomen Kuvalehti kertoi ensimmäisenä epäonnisista maskikaupoista. Se oli hetki, jolloin tiedotustilaisuuksien tiiviin raportoinnin jälkeen journalismi teki paluun koronavirusuutisiin”, Kalliokoski kuvailee.

Toimituksen tinkimätön työmoraali näkyy lehden sisällöissä. Suomen Kuvalehti on tunnettu siitä, että lyhytkestoisten somekohuaiheiden sijaan se nostaa ensimmäisenä esiin uusia, oivaltavia näkökulmia pinnalla olevista yhteiskunnallisista aiheista.

”Emme kilpaile määrällä vaan laadulla. Sisällön suhteen olemme jatkossakin Suomen kunnianhimoisin toimitus”, Kalliokoski kiteyttää.

Digitaalisena aikana lukijoita pystytään palvelemaan myös äänen ja liikkuvan kuvan avulla. Suomen Kuvalehti kehittää teknologisia alustojaan parhaillaan entistä käyttäjäystävällisemmiksi. Mainostaja saa turvallisen ja uskottavan ympäristön, jonka kanssa lukija haluaa käyttää aikaansa.

Suomen Kuvalehti nousi kymmenen lainatuimman median joukkoon

Suomen Kuvalehti sijoittui vuoden 2020 Kansallisessa mediatutkimuksessa eniten lukijamääräänsä kasvattaneiden lehtien joukkoon. Lehti tavoittaa yhä enenevissä määrin kävijöitä myös verkossa – jopa 604 000 kävijää kuukaudessa. Paperilehden tilaajat seuraavat entistä enemmän lehden tarjontaa verkossa, ja verkossa on myös niitä, jotka pohtivat tilaajaksi ryhtymistä. Lehden digikanavissa tehdään kuluvan vuoden aikana merkittäviä uudistuksia, jonka seurauksena tavoittavuuden arvellaan kasvavan entisestään.

”Suomen Kuvalehti tavoittaa verkkosivuillaan 604 000 kävijää kuukaudessa.”

Suomen Kuvalehden suhteellinen asema suomalaisessa mediakentässä on viime vuosina vahvistunut – Aikakausmedian selvityksen mukaan se on tällä hetkellä neljänneksi suurin aikakausmedia somessa. Tämä laajentaa yleisöä tilaajakunnan ulkopuolelle ja tekee lehteä tunnetuksi myös uusille sukupolville. Suomen Kuvalehden hyvälle mielikuvalle löytyy näyttöä myös STT:n siteerausindeksissä – viime vuonna Suomen Kuvalehti oli ensimmäinen aikakauslehti, joka nousi kymmenen lainatuimman median joukkoon.

Matti Kalliokoski on monialainen musiikinystävä

Suomen Kuvalehden päätoimittaja Matti Kalliokoski

Matti Kalliokoskella on työuransa puolesta vaikuttavan laaja-alaista kokemusta, joka on auttanut katsomaan asioita monesta eri näkökulmasta. Toimittajana puolet urastaan toiminut Kalliokoski on työskennellyt lisäksi muun muassa Ulkopoliittisessa instituutissa, Nokiassa, Tasavallan presidentin kansliassa, tutkijana, kirjailijana ja yritysmaailmassa.

”Olen taustaltani maalaispoika, joka opinnoissa ja töissä on perehtynyt myös kansainvälisiin kysymyksiin. Olen työskennellyt urani aikana hyvin erilaisten ihmisten kanssa. Minulla on ollut kollegoina upseereja, insinöörejä, taiteilijoita, tutkijoita, myynnin ammattilaisia ja hyvin yrittäjähenkisiä kehittäjiä. Vaikka työympäristöt ovat vaihdelleet, tuntuu, että oma työni on hyvin samanlaista: suuren tietovirran ja laajojen verkostojen keskellä toimimista, olennaisen erottamista ja muutoksen sitkeää edistämistä”, Kalliokoski summaa.

Vapaa-ajallaan Kalliokoski rentoutuu musiikin ja kirjojen parissa.

”Musiikki on aina ollut perheessäni ja suvussani tärkeä osa elämää. Minulle opetettiin viulunsoittoa, mutta opin pianonsoiton omaksi ilokseni. Lasteni kanssa olen laulanut enemmän, kuin kouluvuosina olisi voinut aavistaa. Kotona on myös paljon luettuja ja lukemattomia kirjoja. Jos joskus pitäisi vielä venyttää cv:tä, voisin lisätä sen loppuun DX200-puhelinkeskuksen signalointikurssin.”

Lue lisää: suomenkuvalehti.fi